perjantai 15. kesäkuuta 2018

Maa miehen elättää? Fengshui-muotojen tärkeys


Joko tiedät, mikä sinusta tulee isona?



Oliko sinulla lapsena ammattihaaveita? Minulla oli kaksi; halusin ryhtyä joko merimieheksi tai maatalon emännäksi. Maatalon emännäksi tahdoin siksi, että olen pienestä asti rakastanut eläimiä ja luontoa. Merimieheksi halusin, koska minussa asui kaukokaipuu ja kapinahenki. Merielämää vietin ennen lasteni syntymää ja sen jälkeen maalaiselämää. Yhteys ympäristöön on ollut kuitenkin ollut aina läheinen.


Maaseudun rauha


Oletko koskaan haaveillut muuttavasi maalle? Tai miettinyt, minkälaiseksi arki muodostuisi maalaiskunnassa, kaupungin liepeillä? Oliko sinulla mummola maalla, vai asuivatko serkkusi  maatilalla keskellä kauneinta maalaismaisemaa?


Itse olen asunut niin miljoonakaupungeissa, kuin pikkukylissäkin. Sanotaan, että kaikkeen sopeutuu kun on pakko. Mutta vaikka sitä sopeutuukin ympäristöön ja olosuhteisiin pakosta, niin tuottavaan ja hyvinvoivaan ympäristöön on helpompi sopeutua, kuin heikommin tukea tarjoavaan.


Kuiva kesä



Tämä armon vuotemme 2018 kesä on ollut tähän asti tavattoman kuiva ja paahteinen. Maaseudun asukkailla huoli on suunnaton; viljat eivät kasva, laitumet ovat loppuun kalutut ja kulottuneet. Ruotsissa karjaa joudutaan jopa hätäteurastamaan rehunpuutteessa.


Kuivassa maassa ei mikään kasva
Alkutuottajien ahdinko on todellinen. Ilman elintarvikkeiden maahantuontia meillä olisi käsillä liki samanlainen nälänhätä, kuin suurina nälkävuosina 1860-luvun lopulla, kun kahdeksan prosenttia väestöstä kuoli nälkään. Siitä ei ole kuin viisi sukupolvea kuitenkaan.  


Meillä niitettiin joutolaidun naapurin lampaille. Kiersin laitumella eilen. Savimaa on täynnä halkeamia siinä missä oli vuosi sitten sateiden synnyttämä sisäjärvi. Kitukasvuinen heinä on kortista ja heikkolaatuista. Myönnän, että vatsanpohjassa painaa huoli.


Sanotaan, että huoleton on hevoseton, mutta viljelijän huoli on vertaansa vailla. Asuessamme laajan peltoaukean reunalla ei voi välttyä huomaamasta kuinka luonto sanelee yhä elämäämme ja varsinkin viljelijän elämää, josta olemme kovin riippuvaisia.

Säilörehupaali, eli "traktorin muna"

Keväällä peltoaukean traktorivalssi on vielä toiveikas ja yhtä elinvoimainen, kuin nokkonen lantakasassa. Kesän mittaan traktorit kurvailevat pelloilla niittoja tekemässä ja pian pientareilla nököttääkin isoja kekoja säilörehupaaleja, jota kaupunkilaislapset kutsuvat traktorin muniksi.


Heinäpoutia odotellaan pajaradion äärellä, kuunnellen säätiedotuksia levottomuuden vallassa. Hetkessä on jokaisella heinäpellolla niittokoneet ja pöyhijät käynnissä, kun ennustetaan tarvittavaa viiden päivän poutajaksoa. Ja niin monesti ne ennustetut poudat päätyvät viikon sateeseen.


Huoli huomisesta



Eläintiloilla vietetään unettomia öitä; laitumet on syöty, ruoho ei kasva, eikä ole edes uutta heinää tarjolla. Kaivot tyhjenevät ja vähäisemmät virrat kuivuvat. Palokunnat kuljettavat vettä eläintiloille. Kaikki odottavat sadetta; peläten uutta katastrofia.


Toistaiseksi on vettä kaivossa


Viime kesän ja syksyn taukoamaton sade oli masentavaa. Isännät puivat kautta maan kellon ympäri niinä muutamana liki kuivana päivänä, kun se oli mahdollista. Pelloille jäi puimattomia viljoja, kun puimurit olisivat uponneet akselia myöten märkään maahan. Osa viljelijöistä joutuivat aloittamaan toukotyöt tuhoamalla ensin edellisen syksyn puimattoman sadon.

Viljelijän leipä?


Syksyn kosteaa viljaa kuivattiin kuivureissa pitkään ja hartaasti. Naapurin nuori isäntä asui kuivurilla kait pari viikkoa, torkkuen seisaaltaan kuin hevonen valvoessa kuivausta. Monesti mietin, miten viljelijät jaksavat sitä psyykkistä rääkkiä ja loputtomia työtunteja. Tunnen suorastaan syyllisyyttä siitä, että perheemme leipä on revitty maan viljelijöiden selkänahasta.


Fengshuissa laajat ulkoiset muodot kuvaavat mahdollisuutta toimeentuloon, mahdollisuutta vaurauteen ja hyvinvointiin. Muotokoulukunnan tärkein oppi on ymmärtää maan qi; missä maa kannattelee qi' tä ja maa voi vaurastua.


Tunnethan sanonnan "maa miehen elättää"? Se taitaa olla perua ajalta ennen teollistumista, tai ainakin ajalta ennen maalta pakoa. Lueskelin syksyn ja talven mittaan talousuutisia, missä kerrottiin ulosottokierteessä elävistä ja konkurssikypsistä tilallisista. Uupuneiden tilallisten kerrottiin jopa tehneen itsemurhia epätoivoissaan. Minua uutiset järkyttivät.



Naapurin karkulaiset


Tätä taustaa vasten heijastaen hyvinvointimme on hiuskarvan varassa. Mutta sitähän se on ollut aina, jos ajattelemme ilmastoamme. Säiden vaihtelu on normaalia, samoin sykliset suuremmat ilmaston muutokset. Pahimmilta luonnonmullistuksilta olemme välttyneet sijainnin tähden. Mutta meiltä puuttuvat ne suursäätiloilta suojaavat vuoret.


Fengshui on ympäristöoppi, missä tutkitaan niin matemaattisluonnontieteellisiä oppeja, kuin humanistisiakin ja lisäksi siihen liitetään myös ontologia. Olemassaolomme on riippuvainen monesta tekijästä, eikä vähiten ympäristöstä. Meillä ihmisillä on vain taipumus ylimielisinä unohtaa se.


Fengshui kuvaa nimenomaan maan tuottavuutta ja potentiaalia tuottaa. Qi ei esiinny tasaisesti joka paikassa, ei joka kodissa tai edes joka huoneessa. Siksi muotokoulukunnan opit ovat ensisijaiset kompassikoulukunnan oppeihin nähden.

Teksti on kirjoitettu kesäpäivänä, jolloin qi on elementtikierron mukaisesti eniten yang maa- qi' tä, ennen kuin kesäpäivänseisauksen jälkeen yin-qi ottaa vallan.


- Paula -


Ohrapellon reunalta





















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti