Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kiina. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Haaveiden matka Kiinaan


Fengshui-kiertomatkani reitti merkattu punaisella vanhaan Kiinan karttaan


Haaveiden täyttymys



Fengshui ja neljän pilarin astrologia on ollut intohimoni jo kymmenen vuotta. Aina opintojeni alkumetreiltä lähtien halusin käydä Kiinassa, fengshuin alkulähteillä. Sen matkan toteutin syksyllä 2017. Toivottavasti matkani ei jää viimeiseksi Kiinaan!



Liki kolmeviikkoinen fengshui-kiertomatkani alkoi Guanzhousta, entisestä Kantonista, Helmijoen suistolla. Paikka valikoitui hyvien lentoyhteyksien tähden, sillä ryhmämme 12 jäsentä tulivat ympäri maailman.


Moderni kaupunki on vilkas metropoli ja suurin kaupallinen keskus mantereen puolella eteläisessä Kiinassa, Hong Kongin ohessa. Menneisyyden opium-kaupasta ei ollut edes muistoja jäljellä.


Matkamme alku oli raskas kaikille, sillä opettelimme tuntemaan toisiamme ryhmässä ja yritimme sopeutua Etelä-Kiinan järjettömään kuumuuteen ja kosteuteen.


Jännittävä matka alkaa



Oma matkani ei alkanut kovinkaan mukavasti, sillä heti Hong Kongiin laskeuduttuani puhelimeni varastettiin. Ulkomailla ollen, ilman puhelinta, oloni oli kieltämättä melko turvaton. Puhelimen mukana katosi luonnollisesti myös valtavasti matkaan liittyvää informaatiota.


Kehnosta alusta huolimatta jatkoin matkaani Hong Kongista junalla mantereelle, Guanzhouhin. Jättiläismäisessä kaupungissa on neljä rautatieasemaa. Junani pääteasema oli itäisellä laidalla ja matkani jatkui julkisilla vielä parin tunnin verran pohjoislaidalle, missä hotelli sijaitsi.


Päästyäni vihdoinkin perille, saatoin huokaista helpotuksesta. Olin matkustanut kotoa 32 tuntia ummistamatta silmiäni, joten olin äärettömän väsynyt. Silti ryhdistäydyin ja lähdin tapaamaan ryhmäämme, meille varatulle illalliselle.


Pullman-hotellin jättiläismäinen aula, Guanzhou, elokuu 2017

Ryhmässämme oli 12 jäsentä, joista valtaosa tuli Australiasta. Mukana oli myös iäkäs amerikkalaispariskunta Keski-Lännestä, indonesialainen fengshui-mestari, puolalainen nainen, Kaliforniassa pitkään asunut latvialainen ja japanilainen rouva lisäkseni. Ryhmä vaikutti varsin mukavalta ja kansainväliseltä ja mukana oli todellisia osaajia, kuin aloittelijoitakin. 


Varsinainen kiertomatkamme alkoi heti seuraavana aamuna, aamiaisen jälkeen. Yliväsyneenä ja mieli sumuisena tallustin muun ryhmän mukana Guanzhoun kaduilla, vanhemmissa kaupunginosissa. 


Guanzhoun kaupungin laitamilta 2017

Kaupungin laitamilla asuttiin vielä kylämäisesti, pienissä taloissa. Kadut olivat enemmänkin kujia ja asukkaat kasvattivat paljon ruokaa itse. Talon ovenpielessä saattoi komeilla valtaisia paprika- tai tomaattipensaita, siinä missä meillä kesäkukkia.


Kaupunkilaiset onkivat kaloja suistoalueen vesistöistä, vaikka vedet vaikuttivat hyvin saastuneilta. Kalaa sai toki ostaa kaupoista, mutta ruokaskandaalien takia moni kiinalainen oli menettänyt luottamuksensa elintarviketeollisuuteen. Ja kuuluuhan kiinalaiseen kulttuuriin yleisesti tuoreen lähiruoan arvostus.


Kaloja kuivumassa sillankaiteella Guanzhoussa, elokuussa 2017

Kiertomatkamme pääpaino oli muotokoulukunnan opeissa, mutta Guanzhoussa keskityimme kompassikoulukunnan lentäviin tähtiin. Kävimme oppaamme, fengshuimestari Jodi Brunnerin, asiakkaan luona yrityskäynnillä. 


Yirtyskäynti oli varsin hauskaa, lähinnä siksi, että kaksi nuorta kiinalaisnaista piti pohjoismaalaistyylistä kukkapuotia ja opettivat eurooppalaistyylistä sidontaa. Sain kunnian esiintyä heidän weechat-mainosvideolla ja selostaa mitä tanskalaisella hygge-sanalla tarkoitetaan ja kuinka sana lausutaan!


Kukkiensidontaliikkeen naiset Guanzhoussa

Syötyämme varsin eksoottisen lounaan yhdessä, toisen yrittäjän äidin tanssiessa perinteistä paikallista tanssia ahtaassa kyläravintolan kabinetissa, jätimme hyvästit hirviömäisen suurelle kaupungille. Tilausbussimme kyyditsi meidät rautatieasemalle, josta varsinainen matkamme alkoi.


Sokeritoppavuorien Shangri-La



Helmijoen suistoalueen kala-altaita Guanzhoustä lähtiessämme kuvattuna junan ikkunasta


Junamatkamme päättyi viidensadankilometrin päässä hyvin myöhään illalla. Olimme saapuneet Guiliniin, Guangxi'n maakuntaan. Guilin on klassisessa kiinalaisessa kirjallisuudessa ylistetty taiteilijoiden ja runoilijoiden tyyssija Li-joen (Lijiang) rannalla, jonka väitetään innoittaneen myös Shangri-La'n kirjoittajaa.


Kuumassa, kosteassa yössä tuoksui voimakkaasti Osmanthuksen kukka, jonka mukaan parituhatvuotinen kaupunki oli saanut nimensä. Ehdimme illalla kiertää kaupungin sydämessä sijaitsevan laajan puiston järvet, jonne on rakennettu Aurinko ja Kuu pagodat.


Aurinko ja Kuu pagodat, Guilin 2017


Pimeydessä loistavat pagodat, sekä veteen heijastuvat valot ympäristöstä olivat satumaiset. Kaukana kaupungin yllä saattoi nähdä ympäröivien karstivuorten ääriviivat pikimustina tummaa taivasta vasten. Kuuman kostea yö oli liki taianomainen tunnelmaltaan! 


Valitettavasti taian rikkoi pettymys hotellin siisteydestä. Yö oli haasteellinen liki kaikille, mutta aamiainen suoranainen järkytys! Kahvi-addiktina itkin verta joutuessani tyytyä haaleaan vihreään teeheen ja jäähtyneeseen kulholliseen nuudeleita. Hepposilla eväillä piti siis pärjätä todella pitkä päivä jokiristeilyllä.


Norsunkärsäkukkula bussin ikkunasta kuvattuna sumuisena aamuna 2017


Guilin on yksi fengshuin kannalta mielenkiintoisimpia kaupunkeja eteläisessä Kiinassa. Kiertomatkamme aikataulu ei vain sallinut jäädä tutustumaan välietappiimme. Guilinissa olisi nähtävää fengshui-turistille useaksi päiväksi. Kaupungin tunnusomaisiin nähtävyyksiin lukeutuu paitsi Oppineiden hatuksi kutsuttu vuori, mutta myös Persikankukkajoki ja Norsunkärsäkukkula.


Oppineen hattu, tai Kynätelinevuori, Guilin 2017

Bussimme kuljetti ryhmämme Li-joen törmälle, mistä siirryimme jokialuksiin. Pakaasimme matkasivat maanteitse jokiristeilyn määränpäähän, Yangshuohon, missä viettimme seuraavat päivät.


Lijokiristeilyt houkuttelevat Guiliniin suunnattomat määrät turisteja vuosittain. Tätä youtube-videota katsoessa ymmärtää hyvin miksi.


Jokiristeilyä olin odottanut innokkaasti, sillä joen varrella minun oli mahdollista nähdä kaikki ne vuorimuodot ja enemmänkin, kuin mitä Hautauskirjassa kuvailtiin. Hautauskirja on modernin fengshuin vanhin säilynyt klassikko, joka tulisi jokaisen fengshuin harrastajan lukea.


Jokiristeilystä ja karsteista kirjoitan toisessa blogiartikkelissa erikseen.





- Paula -


  



lauantai 3. marraskuuta 2018

Esi-isien muistojuhlat



Pyhäinpäivä, Halloween, Kuolleiden päivä ja Haamujuhla







Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten on tunnettua. Ympäri maailmaa muistetaan vainajia, yleensä syysaikaan satokauden päätteessä. Muinaiset ihmiset muistivat vainajiaan uhrilahjoin, jotka olivat suhteessa tietysti runsaammat satokauden päättyessä, kuin keväällä. Vainajat ja uhrilahjat ovat myös luontevammin mielessämme syksyllä, siirryttyämme yin-kauteen kesäpäivänseisauksen jälkeen.


Pyhäinpäivä ja kekri



Pyhäinpäivän kynttilämeri hautuumaalla. 
Kuvalähde: https://www.karjalainen.fi/teemat/vapaa-aika/item/121728


Kristinuskon saavuttua meille, moni vanha tapa ja uskomus kuoli, tai yhdistyi uuden uskonnon uusiin tapoihin. Pyhäinpäivässä yhdistyy kaksi vanhaa katolisen ajan pyhäpäivää, jotka liitettiin myöhemmin kekrinä tunnettuun satojuhlaan Suomessa.


Kirjallisten lähteiden puuttuessa, kekriä on yleisesti pidetty satojuhlana, jonka yhteydessä myös muistetaan vainajia. Yhteys vainajiin on luonteva, sillä myös muinaissuomalaiset ajattelivat vainajien henkien vaikuttavan niin sadon runsauteen, kuin karjaonneenkin.


Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla. Kuvalähde: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/tiesitko-ennen-vanhaan-kekrina-valettiin-tinat-syotiin-kinkku-ja-pukkikin-kavi


Suomessa pyhäinpäivää, jota vanhastaan kutsuttiin myös pyhäinmiestenpäiväksi, on vietetty II MS jälkeen vainajia muistaen sytyttäen kynttilöitä haudoille. 


Aiemmin, peräti niinkin myöhään kuin 1900-luvun alussa, syrjäseuduilla saatettiin kantaa salaa ruokauhreja kuppikiville vainajille pyhäinpäivänä.


Halloween



Vaihto-oppilaiden ja elokuvien myötä Yhdysvalloista käsin Suomeen rantautui halloween 1970 ja 80-lukujen taitteessa. Halloween on alkujaan irlantilaisten siirtolaisten Amerikkaan viemä perinne. Suomessa ns halloween on saanut oman leimansa lähinnä pukujuhlana.


Halloween-paraati New Yorkissa. 
Kuvalähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Halloween


Halloween on alkujaan kelttiläinen juhla, jossa juhlistettiin talven alkua ja satokauden päättymistä. Uskomusten mukaan tuona yönä vainajien henget liikkuivat vapaina ihmisten valtakunnan ja tuonpuoleisen välillä. Henkiä karkottaakseen ihmiset polttivat kokkoja ja lepyttivät vainajia uhrein.


Kelttiemigranttien myötä halloweenperinne levisi uusille mantereille, eritoten Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, josta perinne on levinnyt laajemmin populaarikulttuurin mukana. Nyttemmin halloween on varsin kaupallinen juhla ja joulun ohessa suosituimpia pyhiä Yhdysvalloissa. 


Kuolleiden päivä



Latinalaisessa Amerikassa vietetään Kuolleiden päivää - Día de Muertos - vastineena meidän pyhäinpäivälle. Varsinkin Meksikossa juhla on hyvin merkittävä ja juhlinta riehakasta.


Kuolleiden päivän alttarikoristeita. 
Kuvalähde:https://en.wikipedia.org/wiki/Day_of_the_Dead 


Muistettaville vainajille valmistetaan juhla-aterioita, kukkalaitteita ja myös uhrilahjoja tuodaan haudoille. Kaupungeissa suorastaan kilpaillaan hautojen koristeiden mielikuvituksellisuudella ja upeudella. Myös kulkueisiin panostetaan erittäin paljon. Suosituin koristeaihe on pääkallot.


Naisia kuolleiden päivän kulkueessa. 
Kuvalähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Day_of_the_Dead



Kuolleiden päivänä paitsi muistetaan vainajia, myös odotetaan vainajien henkien vierailevan maallisessa elämässä. Juhlapäivä on saanut paljon vaikutteita asteekkien ja mayojen kulttuurista ja rituaaleista. 


Oletetaan juhlan aiemmin juhlittavan asteekkien aurinkokalenterin yhdeksäntenä kuukautena, eli gregoriaanisen kalenterin mukaisesti elokuussa. Kristinuskon myötä juhlapäivä siirtyi pyhäinpäivälle ja sai katolisia piirteitä juhlaan.


Haamujuhla



Haamujuhlan katualttari Chinatownissa, 
Singaporessa elokuussa 2018


Osassa Aasiaa juhlitaan buddhistisen ja taolaisen perinteen mukaisesti haamujuhlaa syksyllä. Juhlapäivä asettuu kuukalenterin mukaisesti 15. päivään seitsemättä kuukautta. Tänä vuonna haamujuhlaa vietettiin elokuun lopulla.


Haamujuhla, englanniksi Hungry Ghost Festival, on juhla edesmenneiden lepyttämiseksi. Seitsemättä kuukautta pidetään perinteisesti henkien ja haamujen kuukautena, jolloin kuolleiden henget nousevat nälkäisenä alisesta maailmasta omaistensa tykö. 


Turisteille suunnattu opas koskien haamujuhlaa, eli Hungry Ghost Festivalia, 
Singaporen Chinatownissa elokuussa 2018.


Kuukauden viidentenätoista päivänä taivaan ja helvetin portit aukeavat henkien vapaalle kululle, jolloin henkien uskotaan pyrkivän omaistensa luokse, nähdäkseen heidät. 


Henkien uskotaan myös haluavan jäädä elämään sukulaistensa elämää, joten ihmisten on noudatettava suurta varovaisuutta, jotta henget eivät takertuisi kiinni.


Edellä mainitusta syystä ei tulisi liikkua ulkosalla pimeän aikaan lainkaan, ei myöskään tulisi pukeutua kirkkaisiin väreihin, sillä haamut kiinnittävät huomion varsinkin punaiseen ja keltaiseen väriin. Pyykkiä ei tulisi kuivattaa ulkosalla lainkaan koko kuukauden aikana, sillä henget voivat takertua myös vaatteisiin.


Ohjeita haamujuhlan ajalle turisteille Singaporessa elokuussa 2018.


Haamujuhla asettuu kalenterissa täydenkuun aikaan ja juhlapäivien ajan poltetaan runsaasti suitsukkeita, uhrataan ruokaa, poltetaan uhrirahoja ja omaisille lähetetään viestejä tuonpuoleiseen riisipaperille kirjoitettuna, jotka poltetaan. Henget lukevat viestit savusta.


Temppeleiden papit johtavat juhlakulkueita ja myös kaduille rakennetaan alttareita, jotta henget saisivat ruokaa ja pitäytyisivät poissa ihmisten kodeista.


Haamuille niin hengen kuin ruumiin ravintoa; ravintola hengille 
haamujuhlan aikana Singaporessa elokuussa 2018.


Aaveita myös viihdytetään esityksillä ja niille varataan omat, punaisella verhotut istuimet eturivistä. Jokaisella kadulla on kadun keskivaiheilla katualttari ja polttotynnyreitä. Kaksiviikkoinen festivaali päättyy henkien johdatukseen takaisin aliseen maailmaan, jälleen rituaalitulien ja suitsukkeiden avulla. 


Vainajat ja fengshui



Li Chungfengin hautamaisemat Kiinassa, Sichuanissa elokuussa 2017.


Maallikolle ei ole mitenkään ilmeistä, kuinka vainajat liittyvät fengshuihin. Fengshuin muotokoulukunnan oppeja on perinteisesti hyödynnetty hautapaikkojen etsintään. Vanhin modernin fengshuin klassikko, Hautauskirja, kuvaa juuri näitä maamuotoja.


Muinoin on ajateltu suotuisan hautapaikan hyödyttävän poisnukkuneen omaisia: luut keräävät itseensä paikan qi' n ja välittävät sen elossa oleville jälkeläisille. 


Vieraillessani usealla eri fengshui-mestarin haudalla Kiinassa, sain huomata kuinka suurella kunnioituksella näihin hautapaikkoihin suhtaudutaan. Fengshui-mestarit, tai sellaiseksi aikovat, ovat perinteisesti kunnioittaneet vierailuillaan näitä muinaisia hautoja.


Monien hautapaikkojen yhteydessä on pieni temppeli, polttouurna ja alttari. Temppelit myyvät siunattuja suitsukkeita uhrilahjoiksi, sekä punaisia silkkinauhoja viestien välittämiseksi tuonpuoleiseen. 


Fengshui-mestarin hautatemppelin suitsukeuurna, 
Kiinassa, Sichuanissa elokuussa 2017.


Perinteet eivät juurikaan poikkea meidän perinteistä; kunnioitamme vainajia uhritulilla, eli hautakynttilöillä, ja uhrikukilla ja nauhoitetuilla kransseilla. Käytämme vain eri nimitystä samoista asioista.


Pyhäinpäivään rauhaa toivottaen.


- Paula -




   

torstai 25. lokakuuta 2018

Rahasammakko testissä



Pennejä taivaalta!



Kiinasta ostamani isohko pronssinen rahasammakko pääsee testiini.


Yksi kiinalaisen kulttuurin ihmeistä on nk rahasammakko. Rahasammakko voi löytyä niin kodeista, kuin yrityksistä. Sen väitetään tuovan rahaa omistajalleen. Joten tuumasta toimeen ja sammakko testiin!


Taolainen kansanperinne on rikas ja tarinoita ja symboliikkaa riittää joka lähtöön. Autenttiseen klassiseen fengshuihin ei talismaanit kuulu, mutta taolaiseen perinteeseen kylläkin.


Tarinoita rahasammakon synnystä on useita. Yhden tarinan mukaan erään taolaiseen kuolemattoman viisaan vaimo oli varsin utelias ja ahne. Vaimo joi kuolemattomuuden eliksiiriä ja muuttui kolmijalkaiseksi sammakoksi. Ahneutensa tähden viisas päätti pitää sammakko-vaimonsa, joka kantoi kolikoita kotiin suussaan.


Toisen tarinan mukaan Chan Chu, eli rahasammakko, asuu kuussa ja suussaan pitävä kolikko peittää kuun ajoittain, aiheuttaen kuunpimennykset. Rahasammakko ilmestyy täydenkuun aikana taloon ja tuo mukanaan suuren omaisuuden.


Kolmas tarina kertoo kalassa olleesta viisaasta nimeltä Liu Hai. Liu Hai on yksi kahdeksasta kuolemattomasta. Hän päätti pyydystää rahasammakon siiman avulla, punoen rahaa siimaan. Rahasammakko nielaisi syötin ja Liu Hai pyydysti sammakon. Koska sammakko on tahmea ja lisäksi ahne, siihen tarttuu rahaa sen lisäksi mitä kantaa suussaan.


Tarinat ovat varsin mielikuvituksellisia, kuten kansantarinat yleensä. Rahasammakko ei ole varsinaisesti fengshuihin liittyvä esine, mutta on rantautunut länteen talismaanina.


Sijoitus



Rahasammakon sijoitukseen ja käyttöön liittyy ohjeita, joita on lukemani mukaan ehdottomasti noudatettava.


Tämä kolmijalkainen rahasampo tulee sijoittaa pääsisäänkäyntiä vastapäiseen nurkkaukseen. Sitä ei saa sijoittaa keittiöön, makuuhuoneisiin, kylpyhuoneeseen tai vessaan.


Rahasammakko tarvitsee tukevan seinän taakseen, eikä sitä saa sijoittaa lattialle, tai myöskään ikkunan alle. Sammakon tulee katsoa asuntoa; sitä ei saa sijoittaa katsomaan ulos, sillä silloin se loikkaa rahat mukanaan ikkunasta ta ovesta.


Taolaisen perinteen mukaan esine "aktivoidaan" ensin asettamalla se joko punaiselle paperille tai liinalle, tai sen kaulaan sidotaan punainen nauha.


Sijoituksen ajoituksesta ei ollut mitään mainintoja, mikä kummastuttaa, koska valtaosaan talismaaneja liittyy jokin aika. Tarinoiden mukaan rahasammakko asuu kuussa ja tulee vierailulle täydenkuun aikana. 


Joten tuumasta toimeen ja sammakolle punainen liina ja rumilus työpöydälleni nököttömään. Kuu on liki täysi vielä. Ehkä se olisi ollut hyvä sijoittaa kuunpimennykseen aikana paikoilleen? Hm... aika näyttää.


Nyt vain odottelen, että rahaa tulvii ovista ja ikkunoista!


Testin tulos



Kahden kuukauden testaamisen jälkeen voin todentaa, että sammakko pikemminkin syö rahaa, kuin takoo sitä! Eli rahasammakon rahaa tuova myytti on murrettu!





- Paula -




tiistai 16. lokakuuta 2018

Onko matkakuumetta?



Kaamosta karkuun




Geographe Bay, Dunsborough, Länsi-Australia


Pian on taas se aika vuodesta, kun tuhannet suomalaiset suunnittelevat matkaa kaukomaiden lämpöön. Vielä useampi reissaa Itämerellä tai Suomenlahdella pikkujouluaikaan. Osa maamme kansalaisista muuttaa etelään eläkevuosiksi. Mutta on myös niitä, jotka vaan kaipaavat liikkeelle pääsyä. Vaikka vaan toiselle reunalle maakuntaa. Riittää, että "pääsee pois" välillä vain palatakseen takaisin.


Oletko milloinkaan miettinyt miksi jotkut ihmiset elävät vain matkustaakseen jonnekin? He palaavat matkoilta tyytyväisenä ja välittömästi alkavat suunnitella seuraavaa reissua. Mieluiten mahdollisimman kauas. Elämä soljuu suunnitellen ja kärsimättömänä odottaen seuraavaa matkaa. 


On myös ihmisiä, jotka aristelevat matkustelua, tai pelkäävät lentämistä. Eivät halua poistua turvalliselta maankamaralta lainkaan. Tai turvallisesta kotiympäristöstä. Heitä ei kiinnosta käydä ulkomailla, vaikka itse matka onnistuisi teleportaten valonnopeudella.



Natura-turismia kotikunnassa toteuttaen. Valkmusan kansallispuistosta, Moronvuori.


Aivan oma joukkonsa on matkatyötä tekevät. He eivät ehkä ole kovin innokkaita seuramatkailijoita, jos joutuvat työnsä puolesta matkustamaan paljon. He tunnistavat eri lentokentät jo ominaistuoksujen perusteella, lentävät rutiinilla ja tietävät kokemuksesta millä lentoyhtiöllä on paras ruoka ja palvelu.



Laivafillari jouluna 2009 jossain tropiikissa. Kuva mieheni.


Tutkimalla henkilön neljän pilarin karttaa voimme nähdä onko henkilö potentiaalinen reissutyöläinen tai kärsiikö hän ikuisesta matkakuumeesta ja levottomista jaloista. Mutta voimme myös kartasta lukea mahdolliset ajanjaksot, jolloin henkilö matkustaa paljon tai peräti muuttaa ulkomaille.


Miten tunnistaa matkakuumeilija



Neljän pilarin astrologiassa tunnetaan neljä maallista oksaa, jotka viittaavat matkoihin. Nämä neljä oksaa ovat Tiikeri, Käärme, Apina ja Sika. Nämä neljä maallista oksaa tunnetaan ns postihevosina tai kyytihevosina.



Hevoskyyti Zhangfein temppelin edessä. Langzhong, Sichuan, Kiina 2017.


Itselläni on useampikin näitä ns kyytihevosia kartallani, myös kuukausipilarissani, joka edustaa uraa. Olen matkustanut paljon työkseni, joten yhteys on selkeä. Olen myös asunut ulkomailla useampaan otteeseen.


Riippuen kyytihevosen sijainnista ja sen edustamasta laadusta, voidaan päätellä paljon tulkintaa tehdessä. On myös henkilöitä, joilla on jokaisessa pilarissaan kyytihevonen.


Vaikka kyytihevosia olisikin useita kartassa, se ei suinkaan merkitse jatkuvaa matkustamista tai pysyvää muuttoa ulkomaille. Riippuen vuoden ja, tai päivän pilarista, kullekin oksalle on määritelty erityinen kyytihevonen.


Jos henkilö on esimerkiksi syntynyt Jäniksen päivänä, hänen kyytihevosensa on Käärme. Kun Käärme ilmestyy onnenpilareihin hän elää erityistä elämänjaksoa, jonka mahdollisesti viettää ulkomailla tai matkustaa poikkeuksellisen paljon.



Huhtikuussa 2009 Bad Salzigissa, Reininjokilaaksossa, Saksassa.


Kun henkilöllä on kuukausipilarissaan oma kyytihevonen, se merkitsee usein työtä tai ammattia, joka pitää sisällään paljon matkoja ja jatkuvaa liikkeelläoloa. Mieheni esimerkiksi on syntynyt Lohikäärmeen päivänä ja hänen kyytihevosensa Tiikeri istuu kuukausipilarissa. Mieheni on laiva- ja off-shore -töissä ja on koko aikuisen ikänsä matkustanut.


Tuntipilari edustaa paitsi jälkikasvua, myös aikaa keski-iästä vanhuuteen, mutta myös salaisia haaveita. Jos henkilön oma kyytihevonen sijaitsee tuntipilarissa, henkilö ehkä haaveilee muutosta ulkomaille eläkevuosiksi. 


Henkilön onnenpilarit paljastavat lopulta, kantaako muuttohaaveet mahdollisesti hedelmää.


Kaikilta ei suinkaan löydy neljän pilarin kartastaan kyytihevosta. Mutta se voi ilmestyä onnenpilareissa, aktivoiden matkustusinnon. Myös kyytihevosta edustavat vuodet voivat tuoda mukanaan erityisiä matkoja. 



Torniojärvi, Ruotsi 2015.

Helmikuussa 2018 alkava Maasian vuosi voi yllättää matkoilla Käärmeen, Kukon ja Härän vuosina tai päivinä syntyneet.


Yhteenotto kyytihevosen kanssa voi myös tuoda matkoja henkilön elämään. Tiikeri tekee yhteenottoa Apinan kanssa ja Käärme Sian kanssa. Jos kartasta löytyy esimerkiksi Apina kuukausipilarista, se aktivoituu yhteenotosta Tiikerin kanssa.



Kalastaja Lijiang-joella, Etelä-Kiinassa 2017.


Nämä edellä mainitut ovat vain viitteitä, kartan kokonaisuus on aina ratkaiseva määriteltäessä mahdollisia matkoja tai ulkomaille muuttoja.


Oraakkelin kertomaa



Haamulaakson oraakkeli¹ ennustaa minulle muuttoa ulkomaille vanhuusvuosinani. Päiväpilarini mukainen kyytihevonen istuu tuntipilarissa ja saavuttaessani seuraavan onnenpilarini, kaikki neljä kyytihevosta aktivoituvat.


 "Katseesi ja kaipuusi seuraa muuttolintuja. Lähdet kauas kotiseudultasi kun hiuksesi ovat jo harmaat ja chikada-lintu laulaa melankolista lauluaan yksin jääneelle mandariinisorsalle joen törmällä."


Kiinalaisille hyvin tyypillisesti asia ilmaistaan runollisesti; muuttolinnut kuvaavat matkaa kaukomaille, harmaat hiukset korkeampaa ikää, chikada-linnun melankolinen laulu kuvastaa surua, yksin jäänyt mandariinisorsa leskeyttä.


Sama oraakkeli kuitenkin varoittaa myös "nousemasta ratsaille tai astumasta veneeseen", eli matkustamasta, Rotan ja Härän vuosina, sillä se tuo mukanaan kipeytyneet jalat ja onnettomuuksia.



Eläkevuosiksiko Ylämaalle, Skotlantiin?


Nämä ennusteet tietysti hiukan hymyilyttävät, mutta ne perustuvat juuri pilareiden tulkintaan.


Neljän pilarin kartta



Mikäli haluat tutustua omaan neljän pilarin karttaasi, voit käyttää seuraavia online-laskureita:




Olen neljänpilarin astrologiaan perehtynyt ammattiastrologi. Mikäli tulkinta kiinnostaa, otathan yhteyttä!


- Paula -




Haamulaakson oraakkeli¹ Master Ghost Valley on n 2500 vuotta vanha kiinalainen klassikko, jossa on runomittaisia, kryptisiä ennustuksia perustuen numeroihin, jotka on johdettu henkilön syntymävuoden ja -päivän maallisista oksista. Klassikko on perimätiedon mukaan Zhuge Liangin uudelleenkirjoittama selkokielelle Kolmen kuningaskunnan aikana. Englanninkielisestä käännöksestä vastaavat mestarit Joseph Yu ja Ting Foon Chik.