lauantai 2. maaliskuuta 2019

Haaveiden matka Kiinaan


Fengshui-kiertomatkani reitti merkattu punaisella vanhaan Kiinan karttaan


Haaveiden täyttymys



Fengshui ja neljän pilarin astrologia on ollut intohimoni jo kymmenen vuotta. Aina opintojeni alkumetreiltä lähtien halusin käydä Kiinassa, fengshuin alkulähteillä. Sen matkan toteutin syksyllä 2017. Toivottavasti matkani ei jää viimeiseksi Kiinaan!



Liki kolmeviikkoinen fengshui-kiertomatkani alkoi Guanzhousta, entisestä Kantonista, Helmijoen suistolla. Paikka valikoitui hyvien lentoyhteyksien tähden, sillä ryhmämme 12 jäsentä tulivat ympäri maailman.


Moderni kaupunki on vilkas metropoli ja suurin kaupallinen keskus mantereen puolella eteläisessä Kiinassa, Hong Kongin ohessa. Menneisyyden opium-kaupasta ei ollut edes muistoja jäljellä.


Matkamme alku oli raskas kaikille, sillä opettelimme tuntemaan toisiamme ryhmässä ja yritimme sopeutua Etelä-Kiinan järjettömään kuumuuteen ja kosteuteen.


Jännittävä matka alkaa



Oma matkani ei alkanut kovinkaan mukavasti, sillä heti Hong Kongiin laskeuduttuani puhelimeni varastettiin. Ulkomailla ollen, ilman puhelinta, oloni oli kieltämättä melko turvaton. Puhelimen mukana katosi luonnollisesti myös valtavasti matkaan liittyvää informaatiota.


Kehnosta alusta huolimatta jatkoin matkaani Hong Kongista junalla mantereelle, Guanzhouhin. Jättiläismäisessä kaupungissa on neljä rautatieasemaa. Junani pääteasema oli itäisellä laidalla ja matkani jatkui julkisilla vielä parin tunnin verran pohjoislaidalle, missä hotelli sijaitsi.


Päästyäni vihdoinkin perille, saatoin huokaista helpotuksesta. Olin matkustanut kotoa 32 tuntia ummistamatta silmiäni, joten olin äärettömän väsynyt. Silti ryhdistäydyin ja lähdin tapaamaan ryhmäämme, meille varatulle illalliselle.


Pullman-hotellin jättiläismäinen aula, Guanzhou, elokuu 2017

Ryhmässämme oli 12 jäsentä, joista valtaosa tuli Australiasta. Mukana oli myös iäkäs amerikkalaispariskunta Keski-Lännestä, indonesialainen fengshui-mestari, puolalainen nainen, Kaliforniassa pitkään asunut latvialainen ja japanilainen rouva lisäkseni. Ryhmä vaikutti varsin mukavalta ja kansainväliseltä ja mukana oli todellisia osaajia, kuin aloittelijoitakin. 


Varsinainen kiertomatkamme alkoi heti seuraavana aamuna, aamiaisen jälkeen. Yliväsyneenä ja mieli sumuisena tallustin muun ryhmän mukana Guanzhoun kaduilla, vanhemmissa kaupunginosissa. 


Guanzhoun kaupungin laitamilta 2017

Kaupungin laitamilla asuttiin vielä kylämäisesti, pienissä taloissa. Kadut olivat enemmänkin kujia ja asukkaat kasvattivat paljon ruokaa itse. Talon ovenpielessä saattoi komeilla valtaisia paprika- tai tomaattipensaita, siinä missä meillä kesäkukkia.


Kaupunkilaiset onkivat kaloja suistoalueen vesistöistä, vaikka vedet vaikuttivat hyvin saastuneilta. Kalaa sai toki ostaa kaupoista, mutta ruokaskandaalien takia moni kiinalainen oli menettänyt luottamuksensa elintarviketeollisuuteen. Ja kuuluuhan kiinalaiseen kulttuuriin yleisesti tuoreen lähiruoan arvostus.


Kaloja kuivumassa sillankaiteella Guanzhoussa, elokuussa 2017

Kiertomatkamme pääpaino oli muotokoulukunnan opeissa, mutta Guanzhoussa keskityimme kompassikoulukunnan lentäviin tähtiin. Kävimme oppaamme, fengshuimestari Jodi Brunnerin, asiakkaan luona yrityskäynnillä. 


Yirtyskäynti oli varsin hauskaa, lähinnä siksi, että kaksi nuorta kiinalaisnaista piti pohjoismaalaistyylistä kukkapuotia ja opettivat eurooppalaistyylistä sidontaa. Sain kunnian esiintyä heidän weechat-mainosvideolla ja selostaa mitä tanskalaisella hygge-sanalla tarkoitetaan ja kuinka sana lausutaan!


Kukkiensidontaliikkeen naiset Guanzhoussa

Syötyämme varsin eksoottisen lounaan yhdessä, toisen yrittäjän äidin tanssiessa perinteistä paikallista tanssia ahtaassa kyläravintolan kabinetissa, jätimme hyvästit hirviömäisen suurelle kaupungille. Tilausbussimme kyyditsi meidät rautatieasemalle, josta varsinainen matkamme alkoi.


Sokeritoppavuorien Shangri-La



Helmijoen suistoalueen kala-altaita Guanzhoustä lähtiessämme kuvattuna junan ikkunasta


Junamatkamme päättyi viidensadankilometrin päässä hyvin myöhään illalla. Olimme saapuneet Guiliniin, Guangxi'n maakuntaan. Guilin on klassisessa kiinalaisessa kirjallisuudessa ylistetty taiteilijoiden ja runoilijoiden tyyssija Li-joen (Lijiang) rannalla, jonka väitetään innoittaneen myös Shangri-La'n kirjoittajaa.


Kuumassa, kosteassa yössä tuoksui voimakkaasti Osmanthuksen kukka, jonka mukaan parituhatvuotinen kaupunki oli saanut nimensä. Ehdimme illalla kiertää kaupungin sydämessä sijaitsevan laajan puiston järvet, jonne on rakennettu Aurinko ja Kuu pagodat.


Aurinko ja Kuu pagodat, Guilin 2017


Pimeydessä loistavat pagodat, sekä veteen heijastuvat valot ympäristöstä olivat satumaiset. Kaukana kaupungin yllä saattoi nähdä ympäröivien karstivuorten ääriviivat pikimustina tummaa taivasta vasten. Kuuman kostea yö oli liki taianomainen tunnelmaltaan! 


Valitettavasti taian rikkoi pettymys hotellin siisteydestä. Yö oli haasteellinen liki kaikille, mutta aamiainen suoranainen järkytys! Kahvi-addiktina itkin verta joutuessani tyytyä haaleaan vihreään teeheen ja jäähtyneeseen kulholliseen nuudeleita. Hepposilla eväillä piti siis pärjätä todella pitkä päivä jokiristeilyllä.


Norsunkärsäkukkula bussin ikkunasta kuvattuna sumuisena aamuna 2017


Guilin on yksi fengshuin kannalta mielenkiintoisimpia kaupunkeja eteläisessä Kiinassa. Kiertomatkamme aikataulu ei vain sallinut jäädä tutustumaan välietappiimme. Guilinissa olisi nähtävää fengshui-turistille useaksi päiväksi. Kaupungin tunnusomaisiin nähtävyyksiin lukeutuu paitsi Oppineiden hatuksi kutsuttu vuori, mutta myös Persikankukkajoki ja Norsunkärsäkukkula.


Oppineen hattu, tai Kynätelinevuori, Guilin 2017

Bussimme kuljetti ryhmämme Li-joen törmälle, mistä siirryimme jokialuksiin. Pakaasimme matkasivat maanteitse jokiristeilyn määränpäähän, Yangshuohon, missä viettimme seuraavat päivät.


Lijokiristeilyt houkuttelevat Guiliniin suunnattomat määrät turisteja vuosittain. Tätä youtube-videota katsoessa ymmärtää hyvin miksi.


Jokiristeilyä olin odottanut innokkaasti, sillä joen varrella minun oli mahdollista nähdä kaikki ne vuorimuodot ja enemmänkin, kuin mitä Hautauskirjassa kuvailtiin. Hautauskirja on modernin fengshuin vanhin säilynyt klassikko, joka tulisi jokaisen fengshuin harrastajan lukea.


Jokiristeilystä ja karsteista kirjoitan toisessa blogiartikkelissa erikseen.





- Paula -


  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti