Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hautauskirja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hautauskirja. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Haaveiden matka Kiinaan


Fengshui-kiertomatkani reitti merkattu punaisella vanhaan Kiinan karttaan


Haaveiden täyttymys



Fengshui ja neljän pilarin astrologia on ollut intohimoni jo kymmenen vuotta. Aina opintojeni alkumetreiltä lähtien halusin käydä Kiinassa, fengshuin alkulähteillä. Sen matkan toteutin syksyllä 2017. Toivottavasti matkani ei jää viimeiseksi Kiinaan!



Liki kolmeviikkoinen fengshui-kiertomatkani alkoi Guanzhousta, entisestä Kantonista, Helmijoen suistolla. Paikka valikoitui hyvien lentoyhteyksien tähden, sillä ryhmämme 12 jäsentä tulivat ympäri maailman.


Moderni kaupunki on vilkas metropoli ja suurin kaupallinen keskus mantereen puolella eteläisessä Kiinassa, Hong Kongin ohessa. Menneisyyden opium-kaupasta ei ollut edes muistoja jäljellä.


Matkamme alku oli raskas kaikille, sillä opettelimme tuntemaan toisiamme ryhmässä ja yritimme sopeutua Etelä-Kiinan järjettömään kuumuuteen ja kosteuteen.


Jännittävä matka alkaa



Oma matkani ei alkanut kovinkaan mukavasti, sillä heti Hong Kongiin laskeuduttuani puhelimeni varastettiin. Ulkomailla ollen, ilman puhelinta, oloni oli kieltämättä melko turvaton. Puhelimen mukana katosi luonnollisesti myös valtavasti matkaan liittyvää informaatiota.


Kehnosta alusta huolimatta jatkoin matkaani Hong Kongista junalla mantereelle, Guanzhouhin. Jättiläismäisessä kaupungissa on neljä rautatieasemaa. Junani pääteasema oli itäisellä laidalla ja matkani jatkui julkisilla vielä parin tunnin verran pohjoislaidalle, missä hotelli sijaitsi.


Päästyäni vihdoinkin perille, saatoin huokaista helpotuksesta. Olin matkustanut kotoa 32 tuntia ummistamatta silmiäni, joten olin äärettömän väsynyt. Silti ryhdistäydyin ja lähdin tapaamaan ryhmäämme, meille varatulle illalliselle.


Pullman-hotellin jättiläismäinen aula, Guanzhou, elokuu 2017

Ryhmässämme oli 12 jäsentä, joista valtaosa tuli Australiasta. Mukana oli myös iäkäs amerikkalaispariskunta Keski-Lännestä, indonesialainen fengshui-mestari, puolalainen nainen, Kaliforniassa pitkään asunut latvialainen ja japanilainen rouva lisäkseni. Ryhmä vaikutti varsin mukavalta ja kansainväliseltä ja mukana oli todellisia osaajia, kuin aloittelijoitakin. 


Varsinainen kiertomatkamme alkoi heti seuraavana aamuna, aamiaisen jälkeen. Yliväsyneenä ja mieli sumuisena tallustin muun ryhmän mukana Guanzhoun kaduilla, vanhemmissa kaupunginosissa. 


Guanzhoun kaupungin laitamilta 2017

Kaupungin laitamilla asuttiin vielä kylämäisesti, pienissä taloissa. Kadut olivat enemmänkin kujia ja asukkaat kasvattivat paljon ruokaa itse. Talon ovenpielessä saattoi komeilla valtaisia paprika- tai tomaattipensaita, siinä missä meillä kesäkukkia.


Kaupunkilaiset onkivat kaloja suistoalueen vesistöistä, vaikka vedet vaikuttivat hyvin saastuneilta. Kalaa sai toki ostaa kaupoista, mutta ruokaskandaalien takia moni kiinalainen oli menettänyt luottamuksensa elintarviketeollisuuteen. Ja kuuluuhan kiinalaiseen kulttuuriin yleisesti tuoreen lähiruoan arvostus.


Kaloja kuivumassa sillankaiteella Guanzhoussa, elokuussa 2017

Kiertomatkamme pääpaino oli muotokoulukunnan opeissa, mutta Guanzhoussa keskityimme kompassikoulukunnan lentäviin tähtiin. Kävimme oppaamme, fengshuimestari Jodi Brunnerin, asiakkaan luona yrityskäynnillä. 


Yirtyskäynti oli varsin hauskaa, lähinnä siksi, että kaksi nuorta kiinalaisnaista piti pohjoismaalaistyylistä kukkapuotia ja opettivat eurooppalaistyylistä sidontaa. Sain kunnian esiintyä heidän weechat-mainosvideolla ja selostaa mitä tanskalaisella hygge-sanalla tarkoitetaan ja kuinka sana lausutaan!


Kukkiensidontaliikkeen naiset Guanzhoussa

Syötyämme varsin eksoottisen lounaan yhdessä, toisen yrittäjän äidin tanssiessa perinteistä paikallista tanssia ahtaassa kyläravintolan kabinetissa, jätimme hyvästit hirviömäisen suurelle kaupungille. Tilausbussimme kyyditsi meidät rautatieasemalle, josta varsinainen matkamme alkoi.


Sokeritoppavuorien Shangri-La



Helmijoen suistoalueen kala-altaita Guanzhoustä lähtiessämme kuvattuna junan ikkunasta


Junamatkamme päättyi viidensadankilometrin päässä hyvin myöhään illalla. Olimme saapuneet Guiliniin, Guangxi'n maakuntaan. Guilin on klassisessa kiinalaisessa kirjallisuudessa ylistetty taiteilijoiden ja runoilijoiden tyyssija Li-joen (Lijiang) rannalla, jonka väitetään innoittaneen myös Shangri-La'n kirjoittajaa.


Kuumassa, kosteassa yössä tuoksui voimakkaasti Osmanthuksen kukka, jonka mukaan parituhatvuotinen kaupunki oli saanut nimensä. Ehdimme illalla kiertää kaupungin sydämessä sijaitsevan laajan puiston järvet, jonne on rakennettu Aurinko ja Kuu pagodat.


Aurinko ja Kuu pagodat, Guilin 2017


Pimeydessä loistavat pagodat, sekä veteen heijastuvat valot ympäristöstä olivat satumaiset. Kaukana kaupungin yllä saattoi nähdä ympäröivien karstivuorten ääriviivat pikimustina tummaa taivasta vasten. Kuuman kostea yö oli liki taianomainen tunnelmaltaan! 


Valitettavasti taian rikkoi pettymys hotellin siisteydestä. Yö oli haasteellinen liki kaikille, mutta aamiainen suoranainen järkytys! Kahvi-addiktina itkin verta joutuessani tyytyä haaleaan vihreään teeheen ja jäähtyneeseen kulholliseen nuudeleita. Hepposilla eväillä piti siis pärjätä todella pitkä päivä jokiristeilyllä.


Norsunkärsäkukkula bussin ikkunasta kuvattuna sumuisena aamuna 2017


Guilin on yksi fengshuin kannalta mielenkiintoisimpia kaupunkeja eteläisessä Kiinassa. Kiertomatkamme aikataulu ei vain sallinut jäädä tutustumaan välietappiimme. Guilinissa olisi nähtävää fengshui-turistille useaksi päiväksi. Kaupungin tunnusomaisiin nähtävyyksiin lukeutuu paitsi Oppineiden hatuksi kutsuttu vuori, mutta myös Persikankukkajoki ja Norsunkärsäkukkula.


Oppineen hattu, tai Kynätelinevuori, Guilin 2017

Bussimme kuljetti ryhmämme Li-joen törmälle, mistä siirryimme jokialuksiin. Pakaasimme matkasivat maanteitse jokiristeilyn määränpäähän, Yangshuohon, missä viettimme seuraavat päivät.


Lijokiristeilyt houkuttelevat Guiliniin suunnattomat määrät turisteja vuosittain. Tätä youtube-videota katsoessa ymmärtää hyvin miksi.


Jokiristeilyä olin odottanut innokkaasti, sillä joen varrella minun oli mahdollista nähdä kaikki ne vuorimuodot ja enemmänkin, kuin mitä Hautauskirjassa kuvailtiin. Hautauskirja on modernin fengshuin vanhin säilynyt klassikko, joka tulisi jokaisen fengshuin harrastajan lukea.


Jokiristeilystä ja karsteista kirjoitan toisessa blogiartikkelissa erikseen.





- Paula -


  



lauantai 3. marraskuuta 2018

Esi-isien muistojuhlat



Pyhäinpäivä, Halloween, Kuolleiden päivä ja Haamujuhla







Rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten on tunnettua. Ympäri maailmaa muistetaan vainajia, yleensä syysaikaan satokauden päätteessä. Muinaiset ihmiset muistivat vainajiaan uhrilahjoin, jotka olivat suhteessa tietysti runsaammat satokauden päättyessä, kuin keväällä. Vainajat ja uhrilahjat ovat myös luontevammin mielessämme syksyllä, siirryttyämme yin-kauteen kesäpäivänseisauksen jälkeen.


Pyhäinpäivä ja kekri



Pyhäinpäivän kynttilämeri hautuumaalla. 
Kuvalähde: https://www.karjalainen.fi/teemat/vapaa-aika/item/121728


Kristinuskon saavuttua meille, moni vanha tapa ja uskomus kuoli, tai yhdistyi uuden uskonnon uusiin tapoihin. Pyhäinpäivässä yhdistyy kaksi vanhaa katolisen ajan pyhäpäivää, jotka liitettiin myöhemmin kekrinä tunnettuun satojuhlaan Suomessa.


Kirjallisten lähteiden puuttuessa, kekriä on yleisesti pidetty satojuhlana, jonka yhteydessä myös muistetaan vainajia. Yhteys vainajiin on luonteva, sillä myös muinaissuomalaiset ajattelivat vainajien henkien vaikuttavan niin sadon runsauteen, kuin karjaonneenkin.


Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla. Kuvalähde: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/tiesitko-ennen-vanhaan-kekrina-valettiin-tinat-syotiin-kinkku-ja-pukkikin-kavi


Suomessa pyhäinpäivää, jota vanhastaan kutsuttiin myös pyhäinmiestenpäiväksi, on vietetty II MS jälkeen vainajia muistaen sytyttäen kynttilöitä haudoille. 


Aiemmin, peräti niinkin myöhään kuin 1900-luvun alussa, syrjäseuduilla saatettiin kantaa salaa ruokauhreja kuppikiville vainajille pyhäinpäivänä.


Halloween



Vaihto-oppilaiden ja elokuvien myötä Yhdysvalloista käsin Suomeen rantautui halloween 1970 ja 80-lukujen taitteessa. Halloween on alkujaan irlantilaisten siirtolaisten Amerikkaan viemä perinne. Suomessa ns halloween on saanut oman leimansa lähinnä pukujuhlana.


Halloween-paraati New Yorkissa. 
Kuvalähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Halloween


Halloween on alkujaan kelttiläinen juhla, jossa juhlistettiin talven alkua ja satokauden päättymistä. Uskomusten mukaan tuona yönä vainajien henget liikkuivat vapaina ihmisten valtakunnan ja tuonpuoleisen välillä. Henkiä karkottaakseen ihmiset polttivat kokkoja ja lepyttivät vainajia uhrein.


Kelttiemigranttien myötä halloweenperinne levisi uusille mantereille, eritoten Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, josta perinne on levinnyt laajemmin populaarikulttuurin mukana. Nyttemmin halloween on varsin kaupallinen juhla ja joulun ohessa suosituimpia pyhiä Yhdysvalloissa. 


Kuolleiden päivä



Latinalaisessa Amerikassa vietetään Kuolleiden päivää - Día de Muertos - vastineena meidän pyhäinpäivälle. Varsinkin Meksikossa juhla on hyvin merkittävä ja juhlinta riehakasta.


Kuolleiden päivän alttarikoristeita. 
Kuvalähde:https://en.wikipedia.org/wiki/Day_of_the_Dead 


Muistettaville vainajille valmistetaan juhla-aterioita, kukkalaitteita ja myös uhrilahjoja tuodaan haudoille. Kaupungeissa suorastaan kilpaillaan hautojen koristeiden mielikuvituksellisuudella ja upeudella. Myös kulkueisiin panostetaan erittäin paljon. Suosituin koristeaihe on pääkallot.


Naisia kuolleiden päivän kulkueessa. 
Kuvalähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Day_of_the_Dead



Kuolleiden päivänä paitsi muistetaan vainajia, myös odotetaan vainajien henkien vierailevan maallisessa elämässä. Juhlapäivä on saanut paljon vaikutteita asteekkien ja mayojen kulttuurista ja rituaaleista. 


Oletetaan juhlan aiemmin juhlittavan asteekkien aurinkokalenterin yhdeksäntenä kuukautena, eli gregoriaanisen kalenterin mukaisesti elokuussa. Kristinuskon myötä juhlapäivä siirtyi pyhäinpäivälle ja sai katolisia piirteitä juhlaan.


Haamujuhla



Haamujuhlan katualttari Chinatownissa, 
Singaporessa elokuussa 2018


Osassa Aasiaa juhlitaan buddhistisen ja taolaisen perinteen mukaisesti haamujuhlaa syksyllä. Juhlapäivä asettuu kuukalenterin mukaisesti 15. päivään seitsemättä kuukautta. Tänä vuonna haamujuhlaa vietettiin elokuun lopulla.


Haamujuhla, englanniksi Hungry Ghost Festival, on juhla edesmenneiden lepyttämiseksi. Seitsemättä kuukautta pidetään perinteisesti henkien ja haamujen kuukautena, jolloin kuolleiden henget nousevat nälkäisenä alisesta maailmasta omaistensa tykö. 


Turisteille suunnattu opas koskien haamujuhlaa, eli Hungry Ghost Festivalia, 
Singaporen Chinatownissa elokuussa 2018.


Kuukauden viidentenätoista päivänä taivaan ja helvetin portit aukeavat henkien vapaalle kululle, jolloin henkien uskotaan pyrkivän omaistensa luokse, nähdäkseen heidät. 


Henkien uskotaan myös haluavan jäädä elämään sukulaistensa elämää, joten ihmisten on noudatettava suurta varovaisuutta, jotta henget eivät takertuisi kiinni.


Edellä mainitusta syystä ei tulisi liikkua ulkosalla pimeän aikaan lainkaan, ei myöskään tulisi pukeutua kirkkaisiin väreihin, sillä haamut kiinnittävät huomion varsinkin punaiseen ja keltaiseen väriin. Pyykkiä ei tulisi kuivattaa ulkosalla lainkaan koko kuukauden aikana, sillä henget voivat takertua myös vaatteisiin.


Ohjeita haamujuhlan ajalle turisteille Singaporessa elokuussa 2018.


Haamujuhla asettuu kalenterissa täydenkuun aikaan ja juhlapäivien ajan poltetaan runsaasti suitsukkeita, uhrataan ruokaa, poltetaan uhrirahoja ja omaisille lähetetään viestejä tuonpuoleiseen riisipaperille kirjoitettuna, jotka poltetaan. Henget lukevat viestit savusta.


Temppeleiden papit johtavat juhlakulkueita ja myös kaduille rakennetaan alttareita, jotta henget saisivat ruokaa ja pitäytyisivät poissa ihmisten kodeista.


Haamuille niin hengen kuin ruumiin ravintoa; ravintola hengille 
haamujuhlan aikana Singaporessa elokuussa 2018.


Aaveita myös viihdytetään esityksillä ja niille varataan omat, punaisella verhotut istuimet eturivistä. Jokaisella kadulla on kadun keskivaiheilla katualttari ja polttotynnyreitä. Kaksiviikkoinen festivaali päättyy henkien johdatukseen takaisin aliseen maailmaan, jälleen rituaalitulien ja suitsukkeiden avulla. 


Vainajat ja fengshui



Li Chungfengin hautamaisemat Kiinassa, Sichuanissa elokuussa 2017.


Maallikolle ei ole mitenkään ilmeistä, kuinka vainajat liittyvät fengshuihin. Fengshuin muotokoulukunnan oppeja on perinteisesti hyödynnetty hautapaikkojen etsintään. Vanhin modernin fengshuin klassikko, Hautauskirja, kuvaa juuri näitä maamuotoja.


Muinoin on ajateltu suotuisan hautapaikan hyödyttävän poisnukkuneen omaisia: luut keräävät itseensä paikan qi' n ja välittävät sen elossa oleville jälkeläisille. 


Vieraillessani usealla eri fengshui-mestarin haudalla Kiinassa, sain huomata kuinka suurella kunnioituksella näihin hautapaikkoihin suhtaudutaan. Fengshui-mestarit, tai sellaiseksi aikovat, ovat perinteisesti kunnioittaneet vierailuillaan näitä muinaisia hautoja.


Monien hautapaikkojen yhteydessä on pieni temppeli, polttouurna ja alttari. Temppelit myyvät siunattuja suitsukkeita uhrilahjoiksi, sekä punaisia silkkinauhoja viestien välittämiseksi tuonpuoleiseen. 


Fengshui-mestarin hautatemppelin suitsukeuurna, 
Kiinassa, Sichuanissa elokuussa 2017.


Perinteet eivät juurikaan poikkea meidän perinteistä; kunnioitamme vainajia uhritulilla, eli hautakynttilöillä, ja uhrikukilla ja nauhoitetuilla kransseilla. Käytämme vain eri nimitystä samoista asioista.


Pyhäinpäivään rauhaa toivottaen.


- Paula -




   

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Fengshuin kehitys haudoista kristalleihin

Kun fengshui tuli Suomeen



Fengshui-kristalli kukkivassa omenapuussa



Kolmisenkymmentä vuotta sitten fengshui rantautui Suomeen. Muistan ajan varsin hyvin, sillä olin aivan liekeissä aiheesta! Fengshuita esiteltiin liki kaikissa naistenlehdissä. Pitihän minunkin köyhänä opiskelijana hankkia tuulikello kimppakämpän parvekkeelle ja kristalli keittiön ikkunaan fengshuin mukaisesti aseteltuna. Silloin en tiennyt, että fengshui ei ole tuulikelloja ja kristalleja, vaan jotain muuta.


Ensikosketukseni fengshuihin




Opiskelin opistotasolla kalustemuotoilua ja sisustussuunnittelua 80- ja 90- lukujen taitteessa. Samoihin aikoihin pienimuotoinen fengshui-buumi valloitti Suomen. Näin vaivaa saadakseni käsiini aivan kaiken mahdollisen aiheesta. 


Erityisesti mieleeni on jäänyt päivä, kun saimme osastollemme ensimmäisen AutoCad-suunnitteluohjelman. Muut kurssilaiset parveilivat tietokoneen ympärillä rautalankamalleja testaamassa, kun minä piilouduin uuden fengshui-lehteni kanssa luokan rojunurkkaan.


Jostain syystä tämä episodi muistui mieleeni eilen illalla, ottaessani esiin pitkästä aikaa Hautauskirjan. Kyse ei ole suinkaan mistään makaaberista opuksesta hautaamisesta , vaan vanhimmasta tunnetusta fengshui-kirjoituksesta. Sanotaan, että se olisi Guo Pun kirjoittama vuoden 300 jaa tienoilla.


Fengshui-klassikko Hautauskirja


Hautauskirjasta on useita käännöksiä ja versioita




Koska kyse on kiinalaisesta jutusta, varmuutta kirjoittajasta tai ilmestymisajankohdastakaan ei ole. Mutta Hautauskirja on modernin fengshuin vanhin opus, josta fengshui on saanut nimensä. 


Hautauskirjassa kuvataan varsin kryptisesti runomitassa suotuisia hautauspaikkoja, joissa on ns hyvä fengshui. Kyse on muotokoulukunnan vanhimmasta tunnetusta teoksesta.



Hautauskirjan suomennos englanninkielisestä käännöksestä on ollut minulla kesken jo vuosia. En ole lainkaan vakuuttunut, että saan sitä valmiiksi kuunaan. Teksti on paikoin varsin vaikeaselkoinen piilomerkityksineen. Siitä huolimatta siihen kannattaa tutustua tästä linkistä. 



Matkustin viime syksynä varta vasten Kiinaan, tutustuakseni maisemiin, joita kuvailtiin Hautauskirjassa. Tulen kirjoittamaan matkastani myös tässä blogissa, vaikka joitain artikkeleita olenkin jo kirjoittanut ja myös luentoja olen jo aiheesta pitänyt. 




Karstit Lijiang-joella
Karsteja Lijiang-joella, Kiinassa
Hautauskirjan lause "Qi ratsastaa tuulella ja hajoaa, se pysähtyy vedenrajaan" kuvastaa fengshuin perusajatusta ja lauseesta on myös poimittu fengshuin nimi. Sana feng merkitsee tuulta ja shui vettä. Tuuli kuljettaa mukanaan veden luoman qi' n ja elävöittää maan sillä. Koko ajatus fengshuista kiteytyy siihen.



Veden merkitys




Muinainen Kiina kärsi ankarasta kuivuudesta, mistä johtuen vedellä on äärimmäisen suuri merkitys niin kansakunnan historiassa, kuin mytologiassakin. 

Kirjoittamani artikkeli myyttisestä vesilohikäärmeestä kuvastaa juuri veden merkitystä kiinalaisille. Fengshuin käsite qi' stä kiteytyy juuri ajatukseen, että vesistöt, sateet, kaste ja sumu antavat viljelyksille riittävän kosteuden, jotta ihmisille riittäisi ravintoa.



Suihkulähde Singapore
"Vaurauden suihkulähde"
Paljon myöhemmin vesi yhdistettiin fengshuissa vaurauteen; kaupankäyntiin, kommunikointiin, koulutukseen ja rahaan. Tänä päivänä esimerkiksi Singaporessa tuhlataan valtavasti Malesiasta ostettua vettä, jotta se ns elävöittäisi kaupunkivaltion taloutta. Singaporen ylelliset ja runsaat suihkulähteet ovat äärimmäinen esimerkki ajatusmallista.




New Age fengshui syntyi Jenkeissä 80-luvulla ja sai jalansijaa myös Euroopassa. Piskuisessa Suomessa juuri muusta ei tiedetty pitkään. Yhä tänä päivänä puhuttaessa fengshuista valtaosa ihmisistä ei tiedä, että ei ole olemassa "vain yhdenlaista fengshuita". 


Opit menevät iloisesti sekaisin, koska nimenomaan julkisuudessa on ollut paljon juttua New Age fengshuista. Juuri New Age fengshuissa pyritään hyödyntämään kiinalaista esineistöä talismaaneina tehostamaan ns baguan merkityksiä.


Ns bagua-peili vasemmalla ja rahasammakko oikealla


  Hautafengshui



Fengshui kehittyi geomantian muodosta, joka tunnetaan yhä nimellä kanyu. Manner-Kiinassa harjoitetaan yhä kanyuta, joka painottaa erityisesti muotokoulukunnan oppeja. Kanyussa on taoismi vahvasti läsnä ja opit kulkeutuvat mestarilta oppilaalle sukulinjoittain. Erityisen tärkeäksi katsotaan hautafengshui.


Zhuge Liangin, tunnettu myös nimellä Kongming, hauta Chengdussa


Matkallani Kiinassa tutustuin niin merkkihenkilöiden, fengshui-mestareiden, kuin tavallisten ihmisten hautapaikkoihin. Aihe on sikäli mielenkiintoinen, että vainajille pyritään varaamaan suhteessa paremmat sijoituskohteet, kuin hautaaville jälkeläisille. 


Hautafengshui on varsin merkittävässä asemassa yhä niin Manner-Kiinassa, Hong Kongissa, kuin Taiwanissakin. Kulttuuriin kuuluu haudata esi-isät suotuisaan sijaintiin, jotta vainajan luut ammentavat hautapaikan qi' n ja välittävät sen elossa oleville jälkeläisille. Ei ole lainkaan harvinaista uudelleen haudata vainaja, parempaan sijaintiin, mikäli jälkipolvet arvelevat hautapaikan fengshuin olevan heikon.


Kuinka länsimaissa fengshui kehittyi kristallien ja rahasammakoiden sijoitus-opiksi on minulle yhä mysteeri. Mitä enemmän olen opiskellut fengshuita, sen kummallisemmalta ajatus fengshui-kapineista tuntuu. On toki olemassa erinäisiä esineitä, joita on käytetty fengshui-tarkoituksiin jo tuhansia vuosia. 


Pullokurpitsan merkitys on syntyjään Muutosten klassikosta, eli Yijingistä. Vaikka kerrotaankin, että pullokurpitsa "imee sairauden sisäänsä", niin sen merkitys on puhtaasti symbolinen. 


Olen itse läpikäynyt fengshui-harrastajan koko kehityksen, tutustuen aluksi New Age fengshuihin. Koko ajatusmaailmani mullistui kuitenkin yhden kirjan avulla, johon tukeuduin aina ammatillisiin opintoihini asti. Kyse on mestari Lam Kam Chuenin fengshui-kirjasta, Salat jotka säätelevät elämääsi. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on harrastajalle erinomaisen hyvä tuki, kuvaillen tärkeimmät muodot, qi' n kulun ja kalusteiden sijoituksen suotuisasti.


- Paula -


fengshui hauta
Tui Bei Tu profetian luojan Li Chunfengin hautakumpu
Tang-dynastian ajalta
sijaitsee vuoristossa, joka on nimetty runollisesti
"Kaksi feenikslintua pitelee helmeä".
Li Chunfeng etsi vuosia itselleen hautapaikkaa
Langzhongia ympäröiviltä vuorilta.


Salat jotka säätelävt elämääsi
Mestari Lam Kam Chuen, Fengshui -
Salat, jotka säätelevät elämääsi




Mushan kylän hautausmaa, Yangshuo